Varustelupostaus

Tässä pitkähkö postaus omista varusteistani matkan varrelta. Vähemmän kuvia, enemmän tekstiä, joten skippaa heti jos siltä vähänkään tuntuu ja siirry varsinaisiin päivävaelluspostauksiin!

Rinkka pakattuna

Perussetti

Päiväreissuilla mukana kulkevat perinteisesti päivärinkka, 0.75 litran termospullo täynnä vettä, vesipullot, snacksejä, perustilpehöörit (puukko, voiveitsi, spork, muutama pikaremmi, kompassi vaikken koskaan sitä ole käyttänyt, merkintänauhaa ihan varmuuden vuoksi, paperia, hyttyskarkoite, (aurinkosuoja), laastarit, kylmäpussi, kyytabletit, käsidesiä ja tulitikut) sekä liikaa vaatetta joka säähän (riippuen ilmasta parhaimmillaan kuorihousut, lämpimämpi takki, fleecetakki, välitakki ja mikäli oikeasti luvattu sadetta: sadetakki. Tämän lisäksi mukana on aina varasukat tai pari.). Ruokapuolessa otan mukaan joko trangian, ruokatermoksen tai sitten valmisaterian ja käytän termarin vettä, riippuen viitsimyksen asteesta ja reitin pituudesta. Käytännössä aivan varmasti vähemmällä pääsisi, varsinkin lyhyemmillä reissuilla (alle 10 km), mutta kerta päivärinkka on perusvarustukseltaan (sama litannia miinus ruoka ja vaatetus) aina pakattuna olen todennut, että menee siinä samassa. Tulevaisuudessa voisi ehkä todennäköisesti vielä miettiä, mitä tarvitsee ja mitä ei. Ainakaan liian vähän tavaraa ei ole.

Yhtenä pienenä lisänä päivävaelluksille on tuonut joululahja Polar M430 aktiivisuusranneke. Pystyn seuraamaan sykettä, matkaa, aikaa, nousuja, laskuja yms. Häilyvä puoli pitkällä matkalla on tietenkin akun kesto ja Konnevedellä (seuraava postaus) nyt ”aika”testissä ollut M430:n akkukesto vaellusmoodissa oli kutakuinkin 6h.

Ruoka

Ruoasta sen verran, että otan aina snacksejä mukaan oli pitkä tai lyhyt reitti (tai syönkö niitä vai en). Merisuolaa löytyy pienessä filmipurkissa ja olen huomannut sen olevan tarpeellinen lisä ja auttavan jaksamiseen pienenä annoksena mikäli reitti on pitkä. Päiväretket ovat hyvä tekosyy nauttia kahvihetki pullan kanssa ja osa retkeilyn viehätystä mikäli matka on tarpeeksi pitkä. Aikaisemmin käytin trangiaa useammin, mutta laiskuus (sekä osittain ajan puute) on johtanut siihen, että yritän päästä helpommalla. Kokeilin viimeeksi ruokatermosta (House HTCFJ001A 600 ml Prismasta), joka toimi hyvin. Tosin voi olla, että se meni jo rikki parin viikon käytön jälkeen, sillä tiivistekumi lähti kannesta irti enkä mielestäni ole saanut sitä tarpeeksi hyvin takaisin kanteen kiinni..

 

Konnevedellä minulla oli mukanani XXL:stä ostettu Adventure Food (6,90e tarjouksessa, 600 kaloria/annos) perunalihapata kokeilumielessä, jossa ideana oli lisätä kuuma vesi ja odottaa 10 minuuttia. Rehellisesti tuli hieman huijattu oli, sillä olisiko sama toiminut hankkimalla perunamuusijauhetta ja (itse)kuivattua vähärasvaista jauhelihaa? Ihan ok-makuista tuo oli, mutta tarkoituksena on tulevaisuudessa testata toimiiko tämä kuuma vesi+10-12 minuutin odottelu esimerkiksi ihan tavallisten kaupan valmispastojen kohdalla. Jos toimii, tulee tämä luultavimmin olemaan se ratkaisu, jota tulen luontopoluilla käyttämään. Vähemmän tiskausta jne.

Vesi

Vesi on ehkä tärkein osa vaellusta. Pyrin juomaan mielummin enemmän kuin liian vähän. Kiinnostavinta olisi oppia mikä on oikea vesimäärä millekin matkalle. Tällä hetkellä mukana on (0.75l) termari ja riippuen matkan kestosta 1l-2,5l vettä (ihan lyhyimmille matkoille puolen litran pullo). Hankin Ortliebin 2l vesivyön, mutten sitä ole vielä testannut, sillä jotenkin rinkan sivusta vedettävä 0.5 litran pullo tuntuu näppärämmältä. Käytössäni oli aikaisemmin taitettavia 0.5 litran juomapulloja kiinnityskoukulla (jotka saa vaikka vyöhön kiinni, todella näppärät!), mutta viimeksi kyseiset pullot muuttivat veden makua (vaikka olen huolehtinut, että huuhtelen ja kuivaan ne huolella joka käytön jälkeen), niin jouduin ne hylkäämään. Mitä minun pitäisi tehdä, olisi alkaa oppia käyttämään maaston vesivarantoja hyväksi, mutta tässäkin iskee laiskuus mukaan -on nopeampi kantaa enemmän vettä kuin alkaa sitä keittämään. Suurin ongelma on ehkä silloin jos koira on mukana, sillä kaikissa reittipaikoissa (vaikka vettä löytyykin) ei koiraa pääse juottamaan. Tällöin voisi vesivyö olla näppärin lisäveden kanssa.

Vaatetus

Vaatepuolella olen huomannut, että fleece+lämpimämpi välitakki on hyvä olla mukana ellei hellelukemissa olla. Silloinkin (hengittävä) tuulitakki olisi erittäin tarpeellinen, tämä minulta puuttuu ja se onkin hankintalistalla. Tuulitakki voisi tarpeen tullen korvata joko fleecen tai välitakin. Tähän mennessä välitakkini (tarjouksesta tehty löytö Arc’teryx Atom LT Hoody Womens, kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva takki) on toiminut hyvin, mutta on liian lämmin kesäsäässä. Tuulitakin virkaa tekee nyt kirpparilta 4e:lla löydetty Icepeakin omaan taskuunsa pakkautuva ohut juoksu/pyöräily(?)takki. Takki on hyvä ja toimivat muuten, mutta siitä puuttuu harmittavasti taskut ja huppu. Housuina kuin myös tarjouksesta löydetyt Columbian kevyet shortseiksi tarvittaessa muuntuvat retkeilyhousut, joissa vettähylkivä pinta.

Riippuen ilmasta lisävarusteena on fleece-kauluri ja pipo. Kevyt kaulahuivi kulkee aina mukana, sillä käytän sitä tarvittaessa hyttyssuojana burkhamaisesti päässä -kuka kehtaakin vielä väittää, ettei naisten hunnuista muka olisi hyötyä?

dav

Kenkinä käytän pääsääntöisesti lenkkareita niiden ollessa sisäänajetut. Tosin Luosto-retken jälkeen huomasin, että tietyt kohdat alkavat jo hieman painaa. Nilkkojen tukena minulla on apteekista erikseen ostetut n.15 euron nilkansuojukset mikäli tuntuu, että lisätuki on tarpeen. Toinen nilkkani joskus oireilee hieman (olen kummatkin joskus nyrjäyttänyt) ja olen todennut suojat olevan näppärin vaihtoehto nilkkojen tukemiseen. Lenkkareiden lisäksi käytän kakkosvaihtoehtona hieman kosteille poluille North Facen matalavartisia retkikenkiä (kuvassa), joiden suurin ärsytys on nauhojen aukeaminen kesken lenkin mikäli nauhoja ei kiristä hampaat irvessä. Tulevaisuudessa toiveena olisi kuitenkin hankkia ihan oikeat vaelluskengät.

Sukkina mukana on villasukat melkein mihin säähän tahansa tai kevyemmät vaellussukat todella lämpimään päivään. Tämän lisäksi mukana on aina varasukat. Yksi asia, mitä olen pähkäillyt, olisi feikkifrocksit, mutta toistaiseksi tarpeettomina jääneet ostamatta.

Matalavartiset retkeilykengät

Rinkka

Mikäli on luvattu sadetta tai tiedossa on, että maasto voi olla todella märkää, olen alkanut ripustamaan 20 euron kumisaappaat mukaani lyhyellä pikaliinalla rinkkaan.
Tästä päästäänkin aasinsiltana päiväreppuuni, joka on 30 litran Halti Olos (0,7 kg) ja täytyy sanoa, että paras ostos tähän mennessä. Väri voisi olla eri, muttei sekään haittaa, koska on muuten niin mahtava. Se on kevyt ja istuu hyvin sekä siihen mahtuu kaikki tarvittava (ja liika) tavara. Tykkään eritoten sen edessä ja sivuissa olevissa verkkotaskuista, johon voi sulloa tavaraa pilvin pimein ja joista tavaran saa supernopeasti ja helposti verrattuna tavalliseen rinkan vastaavaan taskuun (tai en siis ole vielä löytänyt vallusrinkkaa, josta samanlainen ominaisuus löytyisi -ja tiedän, että ergonomisesti tälläistä ratkaisua isommissa rinkoissa ei ehkä suosita). Repusta löytyy rintaremmin ja lantiovyö, jossa on mukana kaksi taskua, johon mahtuu tulitikut ja jotain pientä. Ainut puutos on sateenkestämättömyys, mutta tähän minulla on mukana rinkan sadesuoja. Sen lisäksi tarvittaessa voi pakata tavarat kuivasäkkeihin jos siltä alkaa tuntumaan. 

Päivärinkka

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan tiedostan, että vielä pitäisi kehittää settiäni, karsia ja testata eri vaihtoehtoja. Varsinainen vaellus onkin jos sitten erikseen ja siihen liittyvät omat juttunsa.

 

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Varustelupostaus

  1. Huh huh, onpas tavaraa… Ei me nyt mitään pitkiä reissuja yleensä heitetäkään, mutta tulee sitä välillä jotain 10 km lenkkejä, mutta mukana on yleensä yksi 0,5 litran vesipullo (koirille), koirille herkkutikkuja välipalaksi ja vessapaperia. Nämä ängetään yleensä ”geokätköilyreppuun”, eli matkassa on myös yleensä tabletti (jos ollaan geokätköillä), gps ja taskulamppu. Kamera silloin tällöin.

    Isäni oli nuorena tunturiopas Lapissa ja häneltä olen varmaan perinyt ylipukeutumisen jalon taidon. Kaikki tarvittava ja tarpeellinen päälle jo lähteissä ja sitten niitä vähennellään tarpeen tullen. Koska reppuun ei todennäköisesti mahdu, niin poisheitetyt takit yms. kulkee joko sidottuna vyötärölle tai repun hihnan yli kiepsautettuna lanteilla.

    Mahtava ja mielenkiintoinen postaus! Pisti miettimään omaakin ”varustetasoa”… 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s